edit: Aloitin tämän kirjoituksen kyllä klo 8 aamulla, mutta uni voitti ja päädyin vielä jatkamaan yöuniani heräten klo 15.. Mutta en jaksa alkaa säätämään tuota kirjoituksen ajankohtaa, on se puoliks oikein :P

edit2: Vaihdoin blogin osoitteen samaksi kuin blogin nimikin on, vaikka teki kyllä laittaa ihan vaan "koortinaatiskelu.vuodatus" :P   Kunhan mä kaivan kirjoitustaitoni jostain naftaliinista, niin kehtais ehkä alkaa paremminkin panostamaan blogsenteluun.  Nyt tää on aika..noh.. en sano mitään, ei ois nättiä x)
 

*

Deletyksen jalka on jo kuosissaan (en kyllä tiiä, onko enää tänään..) joten eilen kello 09:00 lähdettiin kätköilemään sekä tapaamaan kavereita yleensäkkin.
 

Aamulla varustauduin mukaan kerrankin kunnolla. Vaihtoesineitä (joita en kyllä sitten vaihtanut mihinkään, vaikka laitoinkin muutamiin kätköihin :D )  joita kyllä vielä mietin, koska kovasti tahtosin ns. omannäköisiä juttuja laittaa enkä mitään kinderleluja.. Okei, noi on vanhempaa sukupolvea olevia leluja (silloin kun mä olin lapsi...) mutta siltikään miusta ei tunnu oikein kivalta laitella noita. Mukana on myös nilkkaketju, jota säästelen vielä johonkin lempikätkölleni jota en vielä tiedä. Liikaa valinnanvaikeutta. Mukaan pakkasin myös teroittimen (omia ja kätkön kyniä varten) sekä pyyhekumin ja lyijy- ja mustekyniä. Tulostin kartan suunnilleen siltä alueelta, missä suunniteltiin pysyvämme, vaikka tosiaan enimmäkseen käytän iPhonen geosovellusta.

Aloitimme kätkö"urakan" yhä edelleen naapurustosta, koska meidän lähellä on ihan hulluna kätköjä. Toisaalta mä olen yllättynyt kätköjen määrästä, mutta toisaalta mä taas pelkään että ne loppuu pian kesken. Ei kai pitäisi ahnehtia, mutta kun! :D  Nää Joensuun kätköt on hyviä harjotuksia, tuttuja paikkoja pääosin joten auttaa varmaan osaltaan tutustumisessa kys.lajiin.  Odotan kyllä myös innolla, että pääsen käymään hieman kauempana ja vieraammilla vesillä.

Päivän ensimäinen kätkö osottautui liian vaikeaksi, emmekä löytäneet vaikka jaoimme tehtävät. Mä etsin ylhäältä ja Deletys alhaalta. Kuten kuvasta näkyy, olin ahkera.  Vaikka kello oli yhdeksän aamulla ja ajattelin että ainakin kouluikäiset nauttii lomistaan, niin kätköllä oli välillä hankaluuksia "olla huomaamaton" kuten ohjeessa pyydettiin.   Mä oon sen verran salapoliisihullu, että tykästyin tuohonkin sääntöön, että pitää pitää huoli ettei ulkopuoliset eli jästit tajua/huomaa. 

Jossain vaiheessa näimme, että sillan toisesta päästä tulee mies hitaamman puoleisesti maleksien ja kädessä luuri (tai gps, kuten mä toivoin). Leikimme katselevamme maisemia mutta siltikään en voinu olla tuijottamatta mukasalaa miestä.  Olin jo aivan varma, että se on joku toinen geokätköilijä, mutta paljastui sitten nähtävästi työpuhelua puhuvaksi. Kaikenlisäksi tämä mies juoksi vielä takaisinkinpäin meidän ohitsemme, mutta silläkin hetkellä onnistuttiin näyttämään maisemien katselijoilta. Harmi vaan, että nenät osoitti sillan alle, joten ei siellä ollu katseltavana kuin betonijalka mutta enivei.. Oikeastihan keskusteltiin, missä kätkö vois olla.  Muutama nainen hieman katseli myös, ei sitä varmaan joka aamu törmää jätkään joka rämpii joenpenkalla aidan väärällä puolen..

Rautatiesillalla kun kerran oltiin, niin asiaan tottakai kuului myös juna. Pitkä, pitkä, pitkä juna. Ikinä oo varmaan nähny noin pitkää junaa, ja vielä noin läheltä.  Junan mentyä ohi, mulla mätti kuulo pienen hetken ja kaikenlisäksi tärisi jalat..

Deletyksellä vakava ilme ;D

 

Nappasin vielä perinteisen maisemakuvan kätköpaikalta, ennenkuin siirryimme sillan toiseen päähän etsimään (ja löytämään) seuraavan kätkön.

 

Toinen junasillan kätkö oli varsinkin Deletykselle antoisa. Ollessaan sillalle vievien rappusten alla tutkimassa rappujen alaosaa, rappuja käveli alas joku söpö peikkotyttö hame päällä. Mitäpä luulette, oliko Deletys tyytyväinen.. Onneksi oli pitkä hame, joten ihan ekstaasiin D ei päässyt, mutta aika lähellä se oli ;P  

Tämän kätkön mä löysin suhkot pian, joten siirryimme juna-aseman kätkölle.  Matkalla Deletys juoksi ja mä ajoin pyörällä, kaikenlisäksi Deletys onnistui hieman harhautumaan pidemmälle reitille kun ei muistanut "oikopolkua". Jossa tosin ei saanut ajaa pyörällä, mutta talutin.
Aseman kätkönkin mie löysin, oli jopa tosi rauhallista etsiä vaikka oisin kuvitellu siellä olevan populaa. Tuskimpa kukaan huomasi?

Asemalta sitten alettiin hiipimään keskustaa kohti.  Neljäs kätkö oli sama, jossa mä jo joskus aiemmin kävin mutta rohkeus ei riittänyt hakemaan kätköä yksin. Delelle lupasin, että hää saa etsiä tämän kätkön ihan itse koska mä olin johdossa ja löytänyt jo aiemmat kaksi kätköä tänä aamuna.

Istuin siis, ja katselin maisemia.

Deletys teki tarkkaa työtä, mutta se ei liene yllätys kun lämpötila vaan kohosi ja kohosi joten luultavasti tähän tilanteeseen olisi päädytty ilman geokätköäkin ;D 


 

Kyllä, tuonne pääsisi myös ihan maata pitkin, mutta mitä sitä turhia.

Sorsapoikue kävi myös morjestamassa hyvinkin läheltä. Yksi utelias oli kovasti menossa syömään Delen jalat, mutta viime hetkellä sitten päätti että ei taidakkaan uskaltaa.

Noh.. Kävipä sitten niin, että Deletys ei alkanut kätköä löytämään, joten mäkin aloin sitten hieman kyllästyksissäni katselemaan. Sanotaanko näin, että mä oikeasti menin sinne mistä Deletys oli jo suunnilleen heti alussa katsonut. Oikeastaan mä menin vaan tutkimaan mielenkiintosta..öh..paikkaa (miten sanot, ilman että spoilaat? :D ) .   Olin todellakin luvannut, että mä annan D:n löytää kätkön, mutta mitenkä luulette käyvän, kun bongaan kätkön sattumalta?  "HAH HAH HAH! "   "Haista paska."    Jätin tähän kätkölle simpukan, ihan vaan siksi että joen varressa oltiin ja muut vaihtoesineet oli kovin leluja.

Tälläkin kätköllä saatiin olla muuten aika rauhassa, vaikka joku mies lapsineen kävikin paikalla ja niitäkin vaivihkaa kyyläsin, että voisko olla geoilijoita. Itseasiassa, joku toinen harrastaja olikin käynyt hetkeä ennen meitä tällä kätköllä. Melkein eka bongaus! 
 

Siirryimme yhä enemmän keskustaa kohti, ja seuraavan kätkön kanssa mun oli jopa helppo pitää näppini erossa etsinnästä koska olin sen jo löytänyt aiemmin viikolla. Deletyskin löysi sen nopsaan.  Jätin pyörän saarelle.  Saaren toisessa kätköllä ollessa istahdin hietikolle juttelemaan sorsien kanssa, samalla kun D huiteli kätkön perässä. Totesin että parempi ehkä jäädä vähän kauemmaksi, tai mä hoksaan senkin. No, ei ois ollu vaaraa, myöhemmin huomattiin että kätkö on syystä tai toisesta poistettu ainakin hetkeksi. Tulostetusta kartasta ei heti huomattu (heikot värit) ja vasta iPhonella ihmetellessäni kätkön näkymättömyyttä alkoi sytyttämään että luultavasti kätkö on huollossa tai jotain.


Sorsia ei muuten kiinnostanut yhtään mun jutut eikä onneksi ollut ihmisiäkään lähellä kuuntelemassa niitä.. "Joo, onko sulla kaks miestä onko? Otatteko muuten banaania? Ettekö taho?" 

(ei, en olisi ikinä oikeasti tarjonnu banaania)

Maisemaa

 

Isä soitti täällä ollessa, ja kysyi tarvitaanko me rahaa uuteen pyörään. No, lopputulos oli sitten se, että läksimme hakemaan mulle käytettyä maastopyörää, koska sille voinee olla tarvis. Menee vielä vaan hetki, ennenkuin totun ajamaan sillä koska oon nyt ainakin 10 vuotta ajanut itselleni liian isolla mammapyörällä.  Se ei ihan mummopyörä ole, joten sanon mammaksi.

Isän kyydillä sitten mentiin ihan keskustakeskustaan, haimme pyörän ja jäimme sitten keskustan kätköjä katselemaan. Tosin kuumuus alko olemaan sitä luokkaa, että meni lähinnä yleiseksi lorvailuksi. Cityseurakunnan kätkön Deletys kävi ratsaamassa, senkin mä olin jo aiemmin löytänyt,  mutta lähinnä homma meni tähän tuon pyöriä suuresti rakastavan jäppisen kanssa: 

 

Mulla kun alkoi olemaan tylsää, kun herra ei malta pitää näppejään erossa pyörästä eikä näin ollen etsinyt kätköäkään, niin mä kuvailin. Harmi vaan, että illalla unenpöpperössä poistin väärän kuvan, sen joka oli paremmin rajattu..  Cityn rakennuksen takana on jännä vastakohta etupihalle. Jotenkin kaikki on rempallaan ja tulee aika ghetto-fiilis.

 

Sitten alkoi se suurempi lorvailuosuus, eli mentiin cityseurakunnalle moikkaamaan kavereita, täyttämään vesipullo ja mä molemmat käytiin myös koneella tsekkaamassa geosivut. Itte en vieläkään ihan täysin luota iPhonen kautta merkkattuihin löytöihin, en oo ihan varma teenkö mä sen oikein mutta jos teen, niin monimutkasta.  Deletys kävi kaikki päivänsä löydöt merkkaamassa.

Cityn jälkeen yritin käydä viemässä miun kihlasormusta panttilainaamoon, mutta se oliki menny kii jo aikaisin niin ei onnistunu vieläkään. Perhana, mä pääse tosta miehestä ikinä eroon.. Tällä keikalla olisi ollut hyvä käydä ratsaamassa panttilainaamon lähellä oleva kätkö, mutta muistettiinko että siellä on sellainen? No ei sit tasan.

Jossain välissä meiän seuraan liittyi edellisesäkin postauksessa mainitut jästijätkät. Puistossa istuiluksi se meni aika pitkälti, samalla mä ruksailin paperikarttaan kätköt jotka on poissa käytöstä ja ne mitä ollaan jo löydetty. Käytiin siinä sitten kaupungintalon kätköllä, jonka löysi Deletys. Oli aika vinkee kätkö, ja vielä vinkeempää oli laittaa sitä takaisin huomaamattomasti varsinkin kun samalla selitin jästeille miks Deletys mukaleikkii ninjaa :D 

Kaupungintalolta siirryttiin taidemuseolle, paitsi että matkalla piti käydä uudestaan Cityseurakunnalla koska Deletys tahtoi näyttää sen kätkön Juholle. Tarkoitus kuulemma oli laittaa J etsimään, mutta mun mukana kulkenut kävelevä papupata (kaikella rakkaudella <3 ) heti paikalle päästyään kertoi missä kätkö on. Deletys loi muhun murhaavan katseen ja napis, kun oon kieliny, mutta piti muistuttaa että kys. herra oli miun mukana kun mä sen kätkön löysin päiviä aiemmin :D   Täältä sitten tosiaan matka jatkui suoraan taidemuseolle.

Ensimäinen nanokätkö. Se löytyi aika pian, jästien istuessa ja meidän etsiessä. Toinen jästi sitten ponnahti pystyyn ja tuli tutkimaan mun vieressä olevaa paikkaa. Deletys oli kadonut jonnekkin kulman taakse.  Oli hyvin hauska huudahtaa Deletykselle, että "Jästi löysi sen...!"   Jästit oli samaa mieltä kätköstä kuin miekin, eli "Tää on kyllä aika söpö" (ja mä en ollu se, joka sen ekana sanoi...)  Deletyksen kirjaillessa lokiin miunkin nimeä, me muut tutkailtiin että onkohan nano ihan tuohon tarkoitukseen tehty vai oisko se jostain rakennettu. Ja ennenkaikkea se oli söpö.
 

Museolta sitten mentiin panttilainaamon lähellä olevalle kätkölle. Kätkön nimi oli Hassisen kone, ja tässä paljastui hyvä tilaisuus valistaa Deletystä joka on kotoisin toiselta puolen suomea.  Pääsin taas pätemään kun Deletys kertoi bändistä ja mä pohdiskelin että oliko Hassisen kone-liike aiemmin siinä missä seisoskeltiin. Deletys alkoi sanomaan, että sillä liikkeellä ei ole mitään tekemistä bändin kanssa. Hah. Hah. Hah.  Kuka nyt ei ole lukenut tietoiskua kätköstä täysin? Tosin, en lukenu miekään, mutta miun olettamus olikin heti että tarkoitus on tutustuttaa kätköilijä paikkaan missä Hassisen kone on ollut.  Nykyään siinä on tyhmä hieno kerrostalo.  Kätkö kuitenkin löytyi.

Tän jälkeen sitten vaan lorvailtiinkin, pitsaa ja cityillä oloa ja ihan vaan pälpättelyä. Kahdeksalta alkoi Hope of this city-tapahtuma. Jopa joukossa olleet umpiateistit tykästyi, taas jälleen. Jopa Deletys, joka siis on entinen lestadiolainen ja nykynen ateisti ("te ootte vähä outo pari") piti kivaa koko tapahtuman ajan ja jos oli tylsää, niin sitten juteltiin :P   

Hopen jälkeen sitten alkoi meiän kotimatka, jolloin mentiin takaisin junasillan kätkölle. Ei löytynyt ei, vaikka nyt sai etsiä aivan rauhassa kun ei monikaan tuolla "korvessa" perjantai-iltaisin kävele ;)

Mutta sitkeitä rehuja kyllä löytyi: 



 

Tää kätkö nähtävästi osoittautuu samanlaiseksi riesakti, kuin Karsikon kirjaston (tosin nykyäänhän se on vain Deletyksen riesa)  ja nyt varmaan tulee joka kerta pysähdyttyä etsimään. Odotan innolla, onko lähitehtaalla nosturistina töissä ollut isä bongannut. Jos on, niin mä saan taas varmaan henkisesti selkääni, koska kehtasin kiivetä "väärälle puolelle" siltaa eli olin sillä puolen, josta pääsi kepeästi astumaan jopa junaradalle.

Kotio tullessa oltiin molemmat aika valmista kauraa nukahtamaan. Toi päivä olisi aika normi, mutta meistä ei oo kumpikaan oikein tottunut ja nyt vielä oli edellisyön valvomiset päällä.. 

Tänään illalla tarkoitus olis polkasta Heinävaaraan, josta mie olen syntyjäni. Yllätys oli suuri, kun bongattiin että sinnekkin mennessä on geokätköjä ja jopa ihan mun kotikodin lähellä O_o

Saa nähdä, tuleeko matkalla ratsattua muitakin, en ole vielä edes katsonut kartasta.

Mutta, kivaa puuhaa!